Ohun armeijan tuho ja Kurokagen valtaannousu

4 vuotta sitten Ohun armeija onnistui kukistamaan pahamaineisen tanskandoggin, Hougenin. Ohun armeijan toipuminen oli rankkaa. Kaikki alkoi lopulta kuitenkin palautua pikkuhiljaa ennalleen, ja paratiisikin hiljakseen herätä taas eloon. Hougenin jälkeistenkin vuosien aikana oli kerennyt tapahtua paljon: susia ja sotakoiria vastaan oli väännetty voittoisin tuloksin, ja Weedkin oli jo aikuistunut ja saanut omia jälkeläisiä.

Silti Ohu oli edelleen vielä haavoittuneessa tilassa, olihan se vasta äskettäin päässyt toipumaan sekasorrosta, jonka laboratoriohirviö P4 ja Hougen olivat aiheuttaneet. Myös sen jälkeiset sodat susia ja Victorin sotakoiria vastaan olivat vaatineet veronsa. Tämän vuoksi Gin ei osannut aavistaakaan, kun Hougenilta innoituksensa saanut Kurokage -niminen koirasusi hyökkäsi hänen armeijansa kimppuun 2500 soturin voimin. Kukaan ei ollut aiemmin kuullut tästä demonikoirasta, joka oli salakavalasti onnistunut pääsemään kiinni paratiisiin antamatta itsestään ensimmäistäkään varoitusmerkkiä. Gin teki kaikkensa, muttei voinut vajaan joukkonsa vuoksi mitään suurelle ylivoimalle, ja Ohun armeija joutui pakenemaan paratiisistaan. Sen seurauksena koko lauma hajosi, ja levittäytyi ympäri maata. Osan huhuttiin jättäneen koko Japanin taakseen kyllästyttyään ainaiseen sotimiseen.

Gin päätti tuolloin epätoivon hetkellä antaa paikkansa kokonaan pojalleen Weedille, jotta saisi itse vapaat kädet koota Ohun armeija takaisin kasaan. Tästä kuitenkaan hänen vanhempi poikansa Yukimura ei riemastunut. Hän piti isäänsä ja veljeään liian kiltteinä johtamaan armeijaa, ja haastoi veljensä kaksintaisteluun. Yukimura voitti Weedin, mutta Weedillä, eikä sen puoleen Ginilläkään ollut mitään sitä vastaan, että vanhempi veljistä ottaisi paikkansa ylipäällikkönä. Ginkin lopulta ymmärsi, että tällaisessa tilanteessa ei tarvittaisi paratiisin oikeudenmukaista johtajaa, vaan määrätietoista soturipäällikköä, ja se oli hänenkin mielestään Yukimura, eikä Weed.

Tänä päivänä kovia kokenut koirien paratiisi on enää vain varjo entisestään. Kurokagen valtava lauma ei ole vaalinut luontoa ja vehreää ympäristöä, vaan sieltä, missä se on oleskellut, on maasto kokenut voimakasta eroosiota. Riistaeläimet ovat käyneet vähiin, kun Kurokage laumoineen metsästää ne lähes loppuun, ja pelottaa jäljellä olevat yhä kauemmas koirien elinalueilta. Ihmisetkään eivät uskalla liikkua enää lähelläkään Futago-solaa kuultuaan suuresta koirien määrästä. Toistaiseksi koirat eivät ole kuitenkaan aiheuttaneet sellaista häiriötä, että ihmiset olisivat ryhtyneet toimenpiteisiin. Rohkeimmat sen sijaan saattavat lähteä harjoittamaan oman käden oikeutta, ja kokeilemaan aseidensa voimaa.

Ohun sotureiden hajaannuttua alkoi muodostua pienempiä yhteisöjä, eivätkä kaikki olleet enää halukkaita seuraamaan ylipäällikköä. Ohun lauma vetäytyi Japanin alpeille turvaan, ja perusti sinne uuden, väliaikaisen salaisen tukikohtansa. Gin poikineen aikoo tehdä kaikkensa saadakseen kerättyä Ohun soturit takaisin kasaan kukistaakseen hirmuvaltias Kurokagen, ja lunastaakseen takaisin isänsä perustaman ja suvulleen kuuluvan paratiisin.

Miten käy Ohun sotureiden? Onnistuvatko he päihittämään vallankaappaajan? Ovatko jotkin ystävyyssuhteet mahdollisesti tuhoutuneet lopullisesti? Voiko paratiisi enää koskaan palata ennalleen? Liity mukaan peliin, ja vaikuta tapahtumien kulkuun!